Terveisia Tokiosta!!!!

Nakoalaa paikallisjunan ikkunasta


Taalla sita ollaan oltu jo 4 paivaa. Huominen paiva on viela aikaa kierrella paikkoja ja sitten matka jatkuu yobussilla kohti Kiotoa. Ottaen huomioon, etta ollaan maailman suurimmassa kaupungissa, jossa on asukkaita suurinpiirtein 35 miljoonaa, on 4 paivaa taysin riittamaton aika, mutta etelaan on suunnattava ennen talven tuloa.

Tultiin tanne Kawaguchikosta bussilla, joka osoittautui junaa halvemmaksi. Netista loydettiin mukavan edullinen hostelli Asakusasta, jonne sitten juututtiin koko Tokion vierailun ajaksi (Alunperin varattiin pedit vain kahdeksi yoksi, mutta meno ja meininki olikin sen verran mukaansa tempaavaa, etta otettiin kolme yota lisaa). On todellinen helpotus, etta taalla juna- ja metroliikenteen pysakkien nimet on aina myos englanniksi. Ilman sita olisi ollut todella tuskaista sukkuloida lukemattomien eri metrolinjojen kautta haluttuun maaranpaahan. Metromeininki on todellakin "hieman" eri maailmasta kuin Helsingissa :) Onneksi ollaan onnistuttu valttamaan pahimmat ruuhka-ajat.

Ensimmainen paiva menikin kokonaan Akihabarassa, kaupunginosassa, josta loytyy jarjeton maara erilaisia elektroniikkakauppoja. Jos sielta ei loyda haluamaansa kojetta, ei sita varmasti olla viela edes keksitty (loytaminen tosin voi olla melkoisen kovan tyon takana...). Ostettiin vahan lisaa muistia valokuvia varten ja silmat ymmyrkaisina kaytiin ihmettelemassa mm. monikerroksista "peliluolaa", joka oli pullollaan erilaisia peliautomaatteja. Meteli oli sisaanastuessa todellakin korvia huumaava!

Illalla liityimme muutaman samassa hostellissa asuvan tyypin joukkoon ja menimme illalliselle sushi-ravintolaan, semmoiseen jossa annokset liikkuvat liukuhihnalla ja siita sitten vaan valitaan mita mielitaan ja lasku tulee lautasten maaran ja varin mukaan (annosten hinnat naki lautasen varista). Todella hyvaa!!! Lohi kohosi ehka ylitse muiden. Sushin syonnin jalkeen koukattiin tietenkin kaupan kautta ja ostettiin vahan sakea ja pari olutta. Ilta menikin sitten mukavasti hostellilla erilaisia peleja pelaillen ja sakea nauttien....illan edetessa pelitkin muuttuivat mielenkiintoisemmiksi...

Seuraavan paivan missio oli loytaa Tiialle uusi napakoru (vanha huuhtoutui viemariin). Suuntasimme kulkumme Harajukuun ja Shibuyaan. Sielta loytyi myos muotitietoisimmat nuoret. Erehdyksessa paadyimme 8 kerroksiseen tavarataloon, jossa myytiin ainoastaan muotivaatteita nuorille naisille. Pakokauhu iski valittomasti! Muotivinkkina sanottakoon, etta tana syksyna trenditietoisella naisella tulee olla karvahattu...(isoisan vanha karvareuhka ei kuitenkaan ihan aja samaa asiaa). Lahistolta loytyi vastaavanlainen myos miehille, mutta kiersimme sen kaukaa. Taalla tuntee kylla itsensa niin metsalaiseksi...ihmiset, varsinkin nuoret, panostavat ulkonakoonsa todella paljon ja ovat viimeisen paalle huoliteltuja. Jokainen pienikin yksityiskohta on tarkkaan mietitty. Loysimme napakorun ja paatimme poistua takavasemmalle....

Matias oli nettia selaillessaan tehnyt sellaisen huomion, etta Tokiossa oli juuri nyt meneillaan AIG-Open tennisturnaus ja etta Jarkko Nieminen pelaisi torstaina....vaikea siis varmaan arvata mita oli torstain ohjelmassa. Aamupaivalla suuntasimme tenniskenttien lahituntumaan aikomuksena ostaa liput Jarkon peliin. Lippuluukulle tosin oli aivan jarjettomman pitka jono ja kun henkilokuntaan kuuluva miekkonen tuli sanomaan etta lippuja ei enaa sille paivalle myyty, meni Matias apeaksi. Emme kuitenkaan lannistuneet, koska oli vaikea uskoa, etta pikkukentille (jollaisella Jarkkokin pelaisi) olisi liput loppuunmyyty. Parin kyselyn kautta lopulta selvisikin, etta loppuunmyynti koskikin vain paakenttaa. Kaksi kohtuuhintaista (n. 13 e lipusta, jolla sai katsoa koko paivan peleja muilla paitsi paakentalla) lippua kadessaan Matiaksen apeus muuttui aurinkoiseksi hymyksi. Jarkko tosin havisi kolmannen kierroksen pelinsa, mutta voitti myohemmin nelinpelin, jonka paatteeksi saatiin Jarkkokin kuvaan....

Tiia kentan laidalla


Tanaan oli jotenkin vasynyt ja veltto olo molemmilla. Paatimme katsastaa Tokion akvaarion, mika olikin hintansa vaarti, vaikka Tiia jaikin kaipaamaan oikein suuria haikaloja. Akvaariossa oli kuitenkin mm. kasittamattoman kokoinen allas, jossa ui parvi sinievatonnikaloja (todella isoja). Huomenna olisi aikomuksena etsia joku kiva puisto ja olla vaan potsojollaan mikali ilma on yhta aurinkoinen ja lammin kuin viimeiset pari paivaa. Parit temppelit ehka voisi katsastaa, mutta samalla tavalla ei kylla hotkyilla ympariinsa kuin tahan asti. Illalla kymmenen aikoihin lahtee yobussi Kiotoon ja seuraavat tunnelmat tulevatkin sielta suunnalta.

Tonnikala-altaalta


(Talla kertaa nappaimiston takana Tiia....jolla on vielakin jalki niskassa ampiaisenpistosta...taalla ampiaisetkin ovat paljon suurempia kuin siella kotona; silmien vali ainakin kaksi metria ja piikki kasivarren paksuinen....silta se ainakin tuntui...)