Tuktuk hyytyi makeen Kepissa, kun etsiskelimme paikkaa, josta saisi rahaa nostettua. Ei pankkeja, ei automaatteja, hotellit, jotka antoivat ulos rahaa Visalla olivat jakaneet jo kateisensa ulos. Hieman meinasi alkaa ahdistamaan, rahaa kun oli vain pariin kaljaan, mutta lopulta onnasi ja Sailing Clubilta saimme taaloja taskuun, kun naytimme niin saalittavilta.
Kepissa viivyimme vain yhden yon (Paadyimme oikein mukavaan guest houseen, jonka omistaja sattui olemaan suomalainen. Tapasimme tosin vain omistajan paikallisen vaimon, mies itse sattui juuri olemaan Suomessa matkalla. Vaimo oli varsin miellyttava ihminen, emmeka ihmettele hetkeakaan miksi mies oli vaihtanut lumen ja pakkasen Kambodzan kuumuuteen...), jonka jalkeen matka jatkui tuktukilla Kampotiin. Taalla juhlistimme hieman kiinalaista uutta vuotta hotellin kattoterassilla. Kaupungilla kiersi lukemattomia lohikaarmeita rumpuryhmineen ja ilotulitteet ratisivat. Seuraavana aamuna neuvottelimme taksikyydin Toyota Camrylla (joka on paikallisten paa-asiallinen autovalinta, suurin osa uusistakin autoista on samaa merkkia ja mallia, toiseksi suosituin onkin sitten Lexus...) Sihanoukvilleen, jonne Vietnamissa tapaamamme Heikin ja Sonjan kaverit olivat tulossa lomamatkalle.
Sihanoukvillessa tormasimme uuden vuoden juhlinnan seurauksiin hieman vakavammin: melkein kaikki hotellit olivat taynna ja niissa, joissa huoneita oli jaljella, hinta oli kolminkertaistunut. Rannan laheisyydessa myytiin eioota ja aikamme neuvoteltuamme paadyimme jakamaan huoneen Heikin ja Sonjan kanssa hieman lahempaa keskustaa guest housesta, jossa kuuden taalan huoneesta joutui maksamaan 18.. Hotellin omistaja selitti meille hinnasta iloinen virne naamalla: "today 18 dollars, tomorrow maybe 20..". Vaihdoimme paikkaa aamulla viela hieman etaammaksi parin paivan ajaksi, jonka jalkeen uuden vuoden juhlijat alkoivat haihtumaan ja hintataso tipahti normaaliksi ja saimme huoneen rannan tuntumasta. Paivisin aikaa kulutimme mm. rannalla maaten, tekemalla snorklausreissun lahisaarille, mopoilemaalla kansallispuistoon (rannalle:) ja taas vaihteeksi rannalla maaten...
Snorklausreissulle lahdettaessa... Kyllahan tama vene kestaa muutaman tunnin merella...
Tankkauspiste paikalliseen tapaan, yksi pullollinen kiitos! Huomaa Heikin tyylikas kypara.
Pakollinen rantakuva kansallispuiston alueelta. Loysimme lopulta pienen seikkailun jalkeen aution hiekkarannan, jossa paiva kuluikin lokoisasti makoillen.
Iltaisin istuskelimme rannalla siemaillen happy hour olusia ja Mekong-ampareita. Osan aikaa kului tosin Discoverya katsellen huoneessa mahataudin pakottamana, naita tuntuu olevan liikkeella. Parin rantaviikon jalkeen olo alkoi olla jo hieman keitetty-rapumainen ja teimme taas kollektiivisen (me+H&S) paatoksen jatkaa matkaa. Ensimmainen siirtyminen tosin oli vain joitakin kilometreja seuravalle rannalle, johon jumituimme muutamaksi paivaksi ennen matkan jatkumista paakaupunkiin.
Viimeisten auringonsateiden valossa kirjan parissa.
Taalla Phnom Penhissa ajattelimme viettaa sen aikaa, etta Laosin viisumit on saatu passeihin ja paasemme suuntaamaan pohjoiseen Angkorin temppeleiden kautta.
Nyt alkaa olla aika siirtya lahetystoon jonottelemaan, valokuvia tahan tekstiin tulee hieman myohemmin, pysykaa kuulolla.
